tiistai 7. toukokuuta 2013

"Palaa takaisin lähtöruutuun"


Ihan pikainen päivitys muuttorumban keskeltä.
Hani palasi muuton myötä takaisin lähtöruutuun yksinolemisensa kanssa...

Muutimme wappua edeltävänä lauantaina, seuraavan viikon olin lomalla laittelemassa kotia kuntoon. Hani vaikutti olevan ihan rentona, söi, ulkoili ja jopa leikkikin. Lomaviikon torstaina kävin viemässä roskat ja koirat jäi kotiin, laitoin nauhoituksen päälle. Se kertoi, että 3 minuutin yksin olemisen jälkeen alkoi kiihkeä piippaaminen joka olisi tuotapikaa yltynyt mahdollisesti haukkumiseksi. Olin roskamatkalla vain 5 minuuttia... huoh. Oli kuin joku olisi läsäyttänyt märällä rätillä kasvoihin!

Tiesinhän, että takapakkia muuton myötä tulisi, mutta että ihan noin paljon! Eikä siinä vielä kaikki, paineita nostatti tuleva maanantai jolloin joutuisin ottamaan Hanin töihin heti aamusta, uusi pomo aloittaisi juurikin maanantaina työnsä... ei minkäänlaista kuvaa millainen tyyppi olisi, inhoaisiko se koiria, olisiko hyperallerginen vai eikö koira vaan yksinkertaisesti sopisi hänen mielestään toimistohommiin... Apua!
Näillä visioilla sitten maanantaina lompsittiin Hanin kanssa duuniin. Matka töihin taittui kävellen, hitaasti mutta varmasti, kaikki oli taas uutta Hanille joten koira oli liikkeissään tahmainen ja "perässä vedettävä".

Työpäivä sujui tietenkin hyvin, sillä siellähän ei tapahdu mitään uutta :) Paitsi nyt se pomo. Joka tuumasi Hanin nähdessään, että oli vastikään lukenut jutun lehdestä, jossa sanottiin, että koira työpaikalla on terapeutti ja niitä pitäisi käyttää enemmänkin, jes! Hyvältä vaikuttaa siis pomon osalta.

Suunnitelma...? hmmmm. Ei ole. Kuluvan viikon Hani saa tulla töihin heti aamusta, näin kuluu myös aikaa jota Hani tarvitsee tajutakseen, että uusi asuntomme on se paikka jonne aina palaamme. Koti. Viikonloppuna kokeillaan kuinka kauan se pystyy olemaan yksin, ja siitä sitten jatketaan samaan malliin kuin tähänkin saakka. Toivottavasti ei kuitenkaan mene puolta vuotta enää...

Auts, kirpaisee, kun ajattelen, että lähelle 5 tuntia päästiin yksinolemisessa ja nyt ollaan takaisin 5 minuutissa... Muttan minkäs teet?! Tästä siis jatketaan reippain mielin eteenpäin :)

Muutama kuvatuskin uusilta kulmilta

Sivuprofiili, eikö olekin kaunis!!

Uudet maisemat


Missä laatikko, siellä kissat... Irina ja Elli ihan tohkuna muuttopuuhissa mukana!

2 kommenttia:

  1. Onnea uuteen kotiin! :) Onpas harmillista, että takapakkia tuli noinkin rajusti. Toivotaan, että kulmien tullessa tutuksi Hani pääsee muuttostressistä eroon ja muistaa taas miten hienosti yksinkin välillä pärjää :) ps. Ihanissa maisemissa asustelette!

    VastaaPoista
  2. Kiitos onnittelusta :)
    Juu, harmillista tosiaankin, mutta minkäs teet, näillä eväillä nyt sitten mennään toivottavasti ripeästi eteenpäin!
    Mä hakeudun aina metsikköön asumaan... täällä on paljon enemmän pupusten hajuja ku edellisissä maisemissa, Hani tykkää! :D

    VastaaPoista