torstai 12. lokakuuta 2017

Ei mene aina kuten Strömsössä

No niin,
viikko on kulunut siitä, kun Dorita lennähti Suomeen.
Ensimmäiset päivät se taisi kulkea laput silmillä, eli oli aivan kipsissä. Sitten se alkoi havainnoimaan ympäristöään ja sen myötä tulikin sitten pelkoja. Eniten sitä jännittää ihmiset ulkona. Silloin saattaa tulla jopa paniikki. Pakittaa ja pyrkii kotiinpäin. Nyt ei ole asiatkaan tulleet ulkoillessa, vaan tuohon omaan postimerkkipihaan. Apteekista hain Adaptilin-tuotteita, olisin ottanut pannan ja sen vekottimen pistorasiaan, mutta nepäs ovatkin juuri niitä tuotteita, joita ei vielä ole apteekkiin toimitettu. Ostin kuitenkin Pet Remedy -suihketta, olen sumuttanut sitä kaulaliinaan ja pitänyt Doritalla ulkoillessa. Samoin olen pukenut sille sievän vaaleanpunaisen tiukan t-paidan, ihan lämmittämismielessäkin, mutta ennenkaikkea turvallisuuden tunteen vuoksi. Ei muuten noin romuluiselle sovi vaaleanpunainen ollenkaan... :))))
Mä vähän luulen, että nämä apukeinot on vähän auttaneetkin ulkoilua, kts. alta video, joka on otettu 11.10.

Sisällä se on ihan mahtava kaveri, osaa hienosti rentoutua, tulee muiden koirieni kanssa toimeen, samoin kissan. Ruoka maistuu ja samoin lelut. Ja vähän mamin tossutkin. Ja ehkä mööpeleiden kulmatkin... :) Uskoo hyvin, kun nätisti sanoo, ettei tuo nyt ole oikein soveliasta!
Sisäsiistihän Dorita on. Nyt sillä on parina päivänä ollut vatsa sekaisin (odotettavissa ruoan ja bakteerikannan muutoksen vuoksi) ja arvatkaas miten helpoksi se homman mulle tekee? Sepäs menee kylppäriin ja tähtää (ja myös osuu!) lattiakaivoon. Ei muuta kuin suihkulla siistiksi.

Yksinoloja ollaan harjoiteltu hiljalleen, pian aloitetaan ihan tosissaan pitempiä aikoja, kun mamin valitettavasti täytyy palata työelämään, tämä äitiysloma ei ymmärtääkseni ole lakisääteinen.

Nyt pitää ennenkaikkea muistaa, että se on ollut tällaisissa oloissa vasta viikon. Ennen sitä Dorita ei ollut kokenut eikä nähnyt mitään muuta kuin tarhan. Siihen nähdenhän meillä menee hienosti! Kurja vaan, että juuri nyt on niin pirun sateista ja pimeää, jotka tekee ulkoilun haasteista paljon suuremmat kuin jos se olisi tullut kesällä valoisaan aikaan.

Mutta näillä mennään ja toivotaan reipastumista pihamantereen puolelle, niin päästäisiin nauttimaan pitkistä lenkeistä koko jengin kanssa!

VIDEO Pink Panther :))



Voihan kauneuden määrää...!

Hyvin toimii kissankin kanssa!

Ihan iisisti nukutaan. Kun kissa hyppäsi lempipaikalleen selkänojalle,
Dorita kyllä murahti sille, mutta kävi sitten nukkumaan

Uusi aluevaltaus, mamin sänky. Eipä viihtynyt kauaa, kun tuli hiki! 

Bea on turvallinen ystävä
Kokeilussa t-paita, toimii! 

Katsottiin eläinohjelmaa iltasella

1 kommentti:

  1. Meille kun tuli viimeisin tulokas talven pimeimpinä päivinä viime vuonna ennen joulua, niin lykättiin uusien tuttavuuksien eli toisten omien koirien tapaaminen siihen asti, että meillä oli vapaapäivät, että päästiin tapaamaan valoisaan aikaan!! Se oli ihan kamalaa yrittää pimeessä ulkona saada ne tykkäämään toisistaan ja ymmärrän hyvin; kamala keli, totaali pimeää ja otsalamppujen sokaiseva valo kaiken matkustamisen jälkeen ja uudessa vieraassa ympäristössä. Sittenminhän niistä on tullut aivan loistava poppoo, jotka tulevat hienosti toimeen ja aivan tykkäävät toisistaan. Onneksi oli mahdollisuus odotella suotuisempia olosuhteita ennen kuin piti tutustua. Ei ole kiva tämä pimeeys, ihmiset kulkevat kyyryssä, huppu päässä jne, ei ole helppo sopeutua. Hyvä siitä tulee lopulta kuitenkin, kun antaa vähän apuja <3

    VastaaPoista