Menneinä viikkoina hymy on ollut aika hukkateillä Doritan kanssa.
Se edelleen, rohkaisulääkkeestä huolimatta, jännittää ulkoilua. Sinne ei siis voi asioita toimitella. Homma menee näin. Ensin Dorita pihapissalle omaan pihaan. Sitten kaikille valjaat niskaan, pikku lenkki hissukseen, tullaan kotiin, Dorita omalle pihalle - jos vaikka saatais uusi puolen kilon painoinen aarrepussi terassikokoelmiimme :))
Arki siis alkoi ja niin alkoi hampaiden teroittelutkin sillä aikaa kotona. Dorita kyllä silppuaa vaikka ja mitä. Olen joka päivä ottanut videokuvaa ja tehnyt niistä syväanalyysin :D
Mielestäni sillä on hitusen verran eroahdistusta, se piippailee mutta on muutoin rauhallinen. Samoin tuo tuhoaminen vaikuttaisi sekä tekemisen puutteelta että hermostumiselta.
Tähän mennessä koirat ovat saaneet olla vapaasti asunnossa makuuhuonetta lukuunottamatta, mutta maanantaina kokeilin, miten rajattu tila vaikuttaa Doritaan. Koirilla on siis päivän aikana käytössä hyvän kokoinen eteinen sekä isohko kylppäri.
Kävin myös keskellä päivää lounastauolla moikkaamassa koiria, siivosin suurimmat roskat lattialta, lähinnä niitä sallittuja eli maitotölkkiä ja pahvilaatikoita. Muuta se ei ollutkaan ehtinyt silppuamaan. Se jäi nätisti odottamaan kun lähdin takaisin töihin ja noin 15.45 tulin sitten oikeasti kotiin, niin Dorita ei ollut silpunnut edes niitä jätettyjä pahvin palasia. Vaikuttaa siltä, että tuo rajattu tila vaikutti suotuisasti. Jatkamme kokeiluja siis samalla kaavalla!
Dorita kävi myös mökillä viikonloppuna ja se tykkäsi. Siellä ei tarvinnut jännittää tuleeko vastaan joku kun ei tule. Ja asiatkin oli siis helppo toimitella pihalle! Doritalla oli pitkä liina ja se oli tosi reipas ja sai jopa muutaman pikkuhepulinkin!
Doritalla on kertakaikkisen ihana luonne, se on hyvin hellä ja rakastava. Oma porukka on sille kaikki kaikessa. Vahtivietti on hiukan heräilemään päin edelleen, mutta ei näyttäisi ottavan siitä otetta kuitenkaan.
Dorita tarvitsee edelleen aikaa tutustuakseen uuteen elämään tarhan ulkopuolella. Sille tapahtui liian paljon lyhyessä ajassa. Kaikki tuttu ja turvallinen hävisi ja tilalle tuli ämpärikaupalla uutta ja jännittävää, hieman pelottavaakin...
Perheporukalla löydettiin sitten Doritan näköinen rotukin, ei me ihan tosissamme olla, mutta kyllä ulkonäöllisesti ja osin luonnekuvauskin osuu aika liki. Leikki leikkinä kuitenkin! Me ajateltiin, että Dorita on Uruguayncimarrón.
 |
| Niin ihanan rento tyttö sohvalla, jalat solmussa, silmät kiinni... |
 |
| Lumi yllätti espanjalaisen! Eipä haitannut yhtään! |
 |
| Ensilumi ja minipihalla minihepuli! |
 |
| Matkalla möksälle. |
 |
| On ollut rankka ja hauska päivä mökillä, kaikki ihan poikki |
 |
| Onni on oma tyyny... |
 |
| Omituisia asentoja vol. XX |
 |
| Moi mutsi, voitko rapsutella? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti