keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Kotihoito päättyy, Yodalla on koti!

Niinhän siinä sitten tietenkin kävi, aikaisemmin kuin aluksi ajattelin. Yoda on nyt löytänyt itselleen kodin!

Haikein mielin taas annan tuon pienen rakkauspakkauksen pois käsistäni. Kuinka paljon sydän kestää näitä luopumisia? Toisaalta, autoin pienen parempaan elämään, siitä saa taas voimia jatkaa eteenpäin. Ja varsinkin kun tietää, että Yodaa rakastetaan uudessa kodissaan paljon. Siitä tulee varmastikin perheen Prinsessa!

Ikävähän tuota riiwiölasta tulee. Kuka sitten puree mun varpaita ja sormia? Kuka tuhnuttaa sylissä ja suukottaa korviani? Avaa kengännauhat, vaikka ne on tuplasolmussa? Herää joka aamu täynnä energiaa, nauttien uuden päivän sarastuksesta, elämä on ihanaa -asenteella tai pyörähtää pyörremyrskyn lailla eteisestä olkkariin? :)) Jälleen olisin mielelläni pitänyt pikkuisen itselläni, energiapommina ja vaavina mutta kun perheessäni on jo yksi vanhuskoira (pian 16v), yksi on sairas ja tutkimuksetkin vielä kesken ja kolmas myöskin omalla tavallaan vammainen koira (ranskanbulldoggi), selkäranka spiraalina, kaikki mahdolliset luupiikit ja rustottumat... eihän mulla ihan oikeasti rahkeet riitä ja se vaan on tosiasia.

Mutta Yoda löysi itselleen ikioman, loppuelämänsä perheen ja siitähän me nyt iloitaan! Hirmuisen paljon Onnea Yodalle omasta perheestä ja perheelle ihanasta pienestä riiwiölapsesta!!
Iso kiitos Yoda-Yoddis-Jonttu-Nappula, kun tulit vieraaksemme, piristit päivämme!

Vihoviimeiset kuvat kotihoitopaikasta + 1 video jossa neiti nautiskelee sohvalla olemisen riemusta!
TÄSSÄ video

Ai söpö vai?? EI! Vaan ylisöpö!!!

Neiti Aurinkoinen

Kyllä, Elvis on oikein kiva päikkärikaveri!
Pääasia

Tämmönen jengi ja tietty mä, jäädään Yodaa kaipailemaan. Menee taas huusholli melko hiljaiseksi tehosekoittimen lähtiessä kohti uusia seikkailuita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti