tiistai 21. lokakuuta 2014

Kotikoira

Anita on aika täydellinen kotikoira. Se on rauhallinen sisätiloissa, saattaa välillä intoutua leikkimään, mutta pääosin se makoilee ja tulee mielellään rapsuteltavaksi. Eilen illalla se laski päänsä polvelleni ja oli siinä pitkän aikaa nauttimassa hellyydenosoituksista. Se oli vähän niinkun halaamista, tuntui mukavalta!
Se syö ruokansa erittäin rauhallisesti eikä mene härkkimään muiden kipoille, vaan antaa täydellisen ruokarauhan.
Anita tykkää auttaa kotihommissa, kuten ruoanlaitossa. Tosin se voisi oppia kylläkin hieman väistelemään... :)) No, kyllä me ollaan hyvin mahduttu molemmat kokkaamaan! Se auttaa astioiden esipesussa tehokkaasti, saattaa jopa ottaa itsenäisesti erittäin kastikkeisen kauhan koneesta ja viedä matolle siistittäväksi...
Anita ei hauku turhia, silloin jos joku tulee, se haukahtelee, tai jos joku nysvää ovemme takana höpöttelemässä, Anita ilmoittaa asiasta.

Se antaa tehdä hoitotoimenpiteet mukisematta, tykkää harjaamisesta. Se puskee rakkauttaan ihanasti ihmistä vasten.
Ulkoilut sujuvat hienosti, tosin nyt olen joutunut käyttämään kuonopantaa varmuuden vuoksi olkapäävammani vuoksi. Iltaulkoiluillakaan ei ole viimeaikoina näkynyt hämäriä tyyppejä, joille pitäisi haukkua. Ulkona Anita ei myöskään reagoi pyöräilijöihin, rullailijoihin tai muihinkaan omituisesti liikkuviin tyyppeihin. Ihmiset saavat ohittaa rauhassa, Anitalla ei ole tarvetta tunkea nokkaansa rapsuteltavaksi.
Se suhtautuu hyvin rauhallisesti ympäristöönsä.

Ainoa asia jota harjoitellaan on toisten koirien kohtaamiset. Meillä vaan tulee ihan liian harvoin ketään vastaan, ettei siedättämistä ole oikein tosissaan voitu edes harjoitella. Mutta olemme olleet ystävien kanssa lenkillä muualla, ja vastaan tuli viiden minuutin välein koiria, Anita antoi paukkua kahdelle ensimmäiselle ja loput sai tulla ihan rauhassa, eikä Anita niistä välittänyt. Eli uskon täysin siihen, että tuokin homma onnistuu harjoittelulla!
Autoilut sujuu vaihdellen nykyään, toisinaan sille tulee paha olo autossa, en tiedä mistä se johtuu.

En tiedä mitä Anitasta oikein vielä kertoisin! Se on ihan oikeasti ihan täydellinen kotikoiranen, tosin en sitä kissaperheeseen suosittelisi, varmuuden vuoksi. Tai perheeseen jossa on muita pieniä otuksia, sillä niistä Anita on ihan tosi kiinnostunut. Ulkonahan puput saavat sen tanssimaan villisti kahdella takajalalla :D En kyllä yhtään tiedä, mitä lie tekisi, jos pupun kiinni saisi??

Mutta meillä on täällä kaikki todella hienosti, meillä ei ole mitään hätää tällaisen täydellisen koiran kanssa!
Muutama onneton kuvatuskin olisi tarjolla :)))

Natustan nallea


Ja sitten nukun se kainalossani
Oma jengi katsomassa telkkaria!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti