lauantai 5. lokakuuta 2013

Moikka, olen Santi

No niin, täällä minä nyt sitten olen, viileässä Suomenmaassa. Olen siis Santi, parivuotias podencopoika Espanjasta, Castallan tarhalta.
Olen ollut tarhalla jo helmikuun 2012 puolivälistä lähtien, hyvä että sinne pääsin, sillä edellinen elämäni ei ollut herkkua. Minun omistajani oli alkoholisoitunut "metsästäjä" joka sitten silloin tällöin pieksi minua ja siksi selässäni onkin kipukohtia, jotka rajoittelevat elämääni, hyvin vähän tosin, mutta kuitenkin. Kuulemani mukaan en saisi rappusissa kuljeksia päivittäin tai intoutua hyppimään kovasti. Noh, kotihoitajani tarkkailee olemustani ja raportoi siitä sitten eteenpäin ja katsellaan tässä nyt sitten, sanovat.

Tarhalla tykkäsin ihan valtavasti pelata pallolla, nyt on pallo toistaiseks piilotettuna, sillä minun pitää ensin rauhoittua ja kotiutua. Sitten on pallon aika.
Aika hyvin olenkin jo kotiutunut Espooseen. Kotihoitopaikassa minulla oli upouusi pehmeä peti olohuoneeseen laitettuna. Jo perjantai-iltana sain kotihoitajan ymmärtämään, että haluan olla eteisessä josta näen joka paikkaan, ja hän siirsi siis pedin eteiseen ja ah, nyt paapin siinä ihan koko ajan ja nautin sen pehmeydestä... :)
Täällä on toinenkin koiruus, Konsta, aikanaan Viron puolelta adoptoitu vanhempi herrasmies. Me kunnioitetaan toistemme tilaa ja ollaan kohteliaita. Konsta ei ole edes käynytkään mun pedissä enkä minä Konstan. Voi olla, että käväsen kokeilemassa sen petiä joku päivä...
Ruoka täällä on hyvää ja sitä tulee säännöllisesti. Kummallinen ympäristö täällä, on viileää ja vihreää, hirmuisesti hajuja!! Ymmärsin hetimiten, ettei omaa kotia aleta sottaamaan vaan hommat hoidetaan pihamantereen puolelle. Olenhan fiksu poika :)
Juu, kävin mä tänään suihkussakin, jännää oli ja mua hiukan hirvitti, mutta vesi oli lämmintä. Siinä sitten istua törötin kun en muuta voinut. Jälkeenpäin oli kiva kuivatella itteeni seiniin. Hoitotäti sanoi, että onneksi on maalatut seinät, en mä oikeen tajunnu, vitsi se kait oli kun niin hymyilytti?

Mä jatkan sit juttua joku toinen päivä, nyt vielä väsyttää, taidan kömpiä omaan pehmoiseen petiini nukkumaan univelkoja pois.
Laitan muutaman kuvan tohon alle, saatte ihailla vapaasti!

T. Santi

Tässä olen vielä Espanjassa, siel oli hirveen kuuma!
Oli siellä Espanjassakin ruohikkoa muttei niin mehevän näköistä kuin täällä Suomessa
 tässä olen Espanjassa, lentokentällä. Tuo kaveri lähti Belgiaan tuntia ennen ku mä hyppäsin boxiin ja lähdin Suomeen
Mikä maa, mikä valuutta? Suomi? Euro :)
Perhepotretti, melkein, yksi puuttuu, mut se tais istua tietsikalla. Mut tos on mun kans Konsta ja mun oma hoitomamma!
Ensimmäisen päivän rapsut on kuulemma parhaat, noh, katsotaan, nyt ne ainakin maistui tosi tosi hyvältä!
Kyl nyt jo naurattaa, suihkun jälkeen...
Juu juu, naurattaa naurattaa, jos kuitenkin pieni kuvaustauko, hei, jooko?
Päivystävä podenco, keittiössä tietty :D

4 kommenttia:

  1. Kiitos , oli ihana lukea Santista. Itsellänikin yksi koirista on podenco ja ne jotenkin erityisesti aina kiinnostavat. Santilla on nyt hyvä olla. Miten on pidätkö hänet vai etsitäänkö hänelle vielä kotia?
    Terv. Marjo

    VastaaPoista
  2. Hei kaima ja kiitoksia :)
    Santi etsii kotia kotihoitajan luona, se ei siis asu luonani, avustan blogin muodossa etsimään Santille oikeanlaista kotia! Nyt ei tarvitse Santin nukkua enää betonilattialla tai puuritilän päällä, vaan sillä on ihka oikea, pehmeä oma peti ja rauhallinen rakastava ympäristö <3

    VastaaPoista
  3. Santin elämä täällä meillä etenee hurjaa vauhtia, ei voi kuin ihailla tuota nuorta herraa. Vaikka lääkärit väittävät että Santilla on selän kanssa ongelmia, ei Santi itse usko asiaa. Yritti jo eilen lähteä moikkaamaan yläkerran naapureita rappusia pitkin ja omassa pedissä välillä piehtaroi selällän niin että ei ole kyllä köyhä eikä kipeä. Tarkkaavainen, oppivainen ja tottelevainen on asioita jotka nyt on pinnalla, eli kun Santi lähtee aikanaan testaamaan rajojaan, on minun helppo niistä pitää kiinni, kun olen jo nähnyt fiksu kaveri Santi on. Lisäksi on aivan uskomatonta kuinka Santi on ensimmäisestä illasta lähtien ottanut oman petinsä lepopaikakseen ja jos mitään ihmeellistä ei missään tapadu, menee hyvin nopeasti petiinsä köllöttelemään.

    VastaaPoista
  4. Hyvä Santi, se on kyllä uskomattoman ihana otus!! :)

    VastaaPoista