lauantai 3. toukokuuta 2014

Santi on kotona

Moikka,
mä tuun nyt kirjoittelemaan ihan vihoviimeisen kerran tähän blogiin, sillä mä olen nyt omassa kotona!
Muutin huhtikuun puolivälin aikoihin, aluksi jänskätti muutaman päivän, mutta sitten mä aloin jo reipastelemaan :)
Hissiin mä menin ku vanha tekijä, vaikken ennen ollut moisessa käynytkään. Parvekekin oli ihan uusi juttu ja jännitti ensin, mutta sitten mä hokasin, että sinne tulvii ihania tuoksuja, lintuja, oravia, jäniksiä... Ja nyt mä tykkään olla siellä!

Mä osaan olla ihan hipisen hiljaa sillä aikaa, kun omat ihmiset on töissä. Mä nukun niiden sängyssä, mutta ne ei tiedä sitä! Eikä ees kerrota, eihän?
Mulla on asiat nyt niin mahtavan hienosti, kun vaan olla ja voi, olen kotona, ja mua rakastetaan ihan mahdottomasti, se tuntuu hyvältä!

Mä haluaisin antaa hoitomammalle karhunkokoisen halin, sillä ilman sitä olisin vieläkin ehkä tarhalla, yksin ja stressaantuneena. Sä teit mahdolliseksi sen, että mä tapasin nää mun omat ihanat ihmiseni, kiitos!

Laitan mukaan muutaman kuvan mun uusilta huudeiltani, viihdyn ja nautin!
Se on Moro, hymyillään jos tavataan!

Rakkaudella, Santi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti