Olemme tehneet yksinoloharjoituksia, hyvin sujuu 3h tunnin yksin oleminen. Jatkamme harjoituksia pidentäen yksin olemisen aikoja. Kotiin kun sitten poissaolon jälkeen kun tulen, Yoda pureksii innoissan mun varpaita, hassu tyttö! Yoda on tosi pentumainen. Liekö tuo edes sitä yhtä vuottakaan?
Vessa-asiat sujuu pääasiassa kylppärin suihkunurkkaukseen tai sitten hesareille, pari hienoa pissaa on myös suoritettu ulos, toinen omalle pihalle, nurmikolle ja toinen lenkillä parkkipaikalle! Huikeeta, mitkä tuuletukset siitä saatiinkaan aikaiseksi, hyvä Yoda!!
Yoda jännittää uusia tilanteita vielä jonkin verran. Ulkona se jännittää toisten koirien kohtaamisia, haukkuu niille. Sillä on aika kiva haukkuääni, ei ollenkaan sellainen pikkukoiramainen kimakka haukku, vaan vähän käheä ääni. Meillä täällä kehä III:n rajapinnassa tulee aika harvoin lenkillä koiria vastaan, eli ei päästä treenaamaan kohtaamisia positiivisessa hengessä.. tylsää. Mutta nythän pitää muistaa, että likka on ollut Suomessa, täysin uudenlaisessa ympäristössä, vasta muutaman päivän. Yleensä menee muutamia viikkoja, ennenkuin nämä tarhakoirat pystyvät ihan täysin relaamaan ja luottamaan siihen, että elämä on oikeasti ihan kivaa :)
Tarha-aikahan on ihan hirveätä niille, se hirveä stressin määrä, tappeluita tarhalla, pelkoa, likaa, ruoasta taistelu, kauhea meteli jatkuvasti ja pakon sanelema pärjääminen... ihan käsittämätöntä, että koirat niistä olosuhteista selviää vähänkään täyspäisinä elämässään eteenpäin! Surullista ajatella, että keskikokoiset ja suuret koirat tarhalla eivät koskaan pääse nauttimaan kotielämästä, lämpimästä kodista, pehmeistä pedeistä ja rakkaudesta... ne viettävät tarhalla vuosikausia, kunnes pääsevät Sateenkaarisillalle. Hehän eivät valinneet syntyvänsä tähän maailmaan. Sen päätöksen teki joku muu, ihminen.
Yodan ruokahalu on ennallaan, ensin annoin sen syödä niitä miehen annoksia, nyt olen pikkuhiljaa vähentämässä ruoan määrää. Ja nyt se ei enää syö edes kuppiaan tyhjäksi, vaan melkein joka ruoasta se jättää kippoon. Taitaa olla nyt masu täys ja Yoda ymmärtää, ettei tartte ahtaa kaikkea ruokaa mahaansa, kun sitä tarjotaan säännöllisesti! Vatsa sillä on ollut kokoajan kunnossa.
Mitäs vielä... juu, nyt se on alkanut riepottelemaan pehmoleluja! Ja saa välillä villihepuleita! Juoksee eteisestä olkkariin monen monta kertaa ihan täysillä! Ihana katsoa sellaista elämästä nauttimista! Sillä on hyvä ja kiva olla!
Ei tuon kakaran kanssa ainakaan kotitöitä voi tehdä! Se touhuaa niin vimmatusti mukana, pureksii käsiä (hyvin hellästi, ei satu!), varpaita tai lahkeita :) Se on hyvin pentumainen käytökseltään, aivan ihana ja hurrrmaava! Ja on muuten kova likka pussaamaan, kerroinko sen jo!?
Muutamia kuvatuksia taas ihailtavaksenne + pari ihan lyhyttä videota!
 |
| Kumpi suurempi, kissa vai koira?? :) |
 |
| Yoda osaa kyllä rauhoittua ja relata! |
 |
| Nukkumatti kävi... |
 |
| Oltiin yhdessä päikkäreillä |
 |
| Keittiön tuoleista voi kehitellä melkein jo taidetta... |
 |
| Päiväunilla mamman kanssa lauantaina! |
Ja tässä muutama VIDEO päiväkävelystä, Yodalla kaula venyy aina muutaman sentin ulkona! Niin tarkkana pitää olla... :)
Lenkiltä kotiovelle
Reipastelua ja puskanapsimista
Lelulle kyytiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti