Takinkääntötemppu

Niin, tuo ohuen ohut galgotinhan ei siis oikein pysty liikkumaan eikä ainakaan asioimaan takki päällä, olen sen kanssa hiukan ihmeissäni. Talvi tulee tuotapikaa, ja kun nakupiipahduksilla on metsikössä käyty asioimassa, on sen nenukkakin jo alkanut vuotamaan, flunssaako pukkaa kun ilman vaatteita ulkona riekutaan?!
Mikä siis neuvoksi? No, harjoitteluhan tekee mestarin, tässä täytyykin sitten mestaroitua ihan pikavauhtia, ennen kelien kylmenemistä. Asiaa oikein miettimällä aina t-paidasta (pitäisi kotona tottuakseen) lähtien päätin kokeilla takinkääntötemppua. Eli fleecepuoli ylöspäin ettei se jumita turkissa ja sileä päällispuoli turkkia vasten. Ja eikun kokeilemaan. Eilen illalla tällä konstilla tuli jo melkein pissa ulos, kyykky, mutta sitten ryökäle muisti, ettei voi pissata takki päällä :D
Tänään luonnollisestikin jatkamme harjoituksia! Kävely sensijaan oli jo hieman reippaampaa illalla. Jospa se sitten tästä lutviutuisi. Pitänee vaan löytää jostakin ompelija, joka tytölle tekisi ihan oikean takin jossa olisi liukkaampi vuorikangas eikä fleeceä. Anyone?

Nimiasiaa... kyllä se vaan taitaa olla niin, että likasta on leipoutumassa Hani. Se jotenkin niin  hyvin sopii sille ja ihan vahingossahan sitä tuli Hanikisi kutsuttua, Candy on kaunis nimi muttei jotenkaan sopinut samaan lauseeseen galgottimen kanssa. Joten Hello Hani!

Eilen oli muutenkin aika jännä päivä, sillä meillä kävi muutama vieras, eriaikoihin. Hienosti Hani teki tuttavuutta hänelle vielä ominaisella varovaisuudella joka ei siis ole arkuutta. Pitkällä kuonolla on hyvä haistella hiukan kauempaa ja sitten varovasti askeltaa lähemmäksi ottamaan rapsuja vastaan.
Lisäksi jännää oli se, kun ihan vieras täti-ihminen piti meille rappukäytävän ovea auki, Hani mietti, uskaltaakohan siitä mennä vai päästääkö täti oven kiinni keskenkaiken... No mamma meni ensin, niin kyllähän sitä sitten uskalsi tulla :)
Paljon pieniä asioita jotka oikeasti ovat valtavia koiralle, joka ei ole koskaan asunut 4 seinän sisällä, vaan vapaana kuin taivaan lintu pelloilla ja metsissä!!

Tämän aamun hassu juttu; Hani hipsi mun makkariin, ja tärkeänä tuli sieltä t-paitani hampaissaan, vei sen sohvalle, kierähti sen päällä ja siirtyi sohvan toiseen laitaan nukkumaan. Täh, mikäs juttu toi nyt sitten oli?! Oli mikä oli, niin sai kyllä minut hymyilemään :))

Kuviakin piti ottaa, mutta kamera ei silloin tullut mukaan kun takki oli päällä, joten muutama kuva nakugalgosta metsässä ja muuta höpöä kotoota

Koko koirajengi sohvanvaltauskeikalla

Metsäilyä yhdessä

Apua, kuinka kaunis...!

galgo syysmetsässä