sunnuntai 30. toukokuuta 2010

2 kuukautta ja puoli päivää

Niin, kaikki kaunis päättyy aikanaan.
Terttu on löytänyt itselleen loppuelämän kodin ihanien ihmisten kanssa. Se pääsi ihan ainokaiseksi prinsessaksi, rakastetuksi perheenjäseneksi. Olen samaan aikaan valtavan onnellinen mutta myös hirmu  surullinen. Terttu kotiutui niin mahtavan nopeasti meille,  hioutui yhteen perheeseeni. Ikävähän sitä tulee!
Tämä on se ainoa huono puoli kotihoitajana olemisessa; luopuminen. Mutta... kaikkia vain ei itse pysty pitämään vaikka kuinka haluaisi!
Tertulle ja uudelle perheelle oikein paljon onnea, pitäkää huoli toisistanne, olette ajatuksissani.
Terttu, ole oma ihana itsesi ja muista että hoitotäti rakastaa sinua ja muistelee lämmöllä.

Tepa vinkkaa kaikille kiitoksensa jotka olette blogia ja Tertun elämää täällä hoidossa seuranneet!
Gracias!

He-hei, nyt mä meen... ;-)

















Hymyillään kun tavataan!

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Loppuuko blogi?

Nyt on niin ihanasti asiat, että Terttu Tepanen on saamassa ikiomaa kotia!
Miellyttävä perhe tulee katsomaan Terttua lauantaina, jos ja kun he huomaavat millainen helmi meillä asustelee, luulen kyllä että Terttu suuntaa uuteen elämäänsä häntä pystyssä ja hymy huulillaan!

Terttu olisi perheen ainokainen, luulen että se on juuri sitä mistä Terttu tykkää eniten, olla se ainut pieni sydänkäpynen.

Snif. Hoitoäiti täällä jo valmiiksi murehtii ja ikävöi, lapsi lähtee maailmalle. Terttu on ansainnut kuitenkin parhaat mahdolliset olot ja paljon enemmän huomiota kuin mitä minä sille pystyn tarjoamaan!

Keskustelen tänään Tertun kanssa yleisistä käytössäännöistä ja -tavoista jotta se varmasti vie jalat kertaheitolla kotiehdokkaalta :)

Ans kattoo ny miten käy!

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Toimistokoira

Nappasin tänä aamun Tertun mukaani töihin. Ja likka oli into pinkeänä eteisessä jo kun tajusi että VAIN se lähtee mamman kanssa :)  Näppärästi se suuntasi heti parkkipaikalle ja löysi oikean ajoneuvonkin, vaikkei montaa kertaa autossani ole ollutkaan. Ovi auki ja Terttu oli jo autossa. Tohkeissaan se katseli ikkunasta ulos koko pitkän (5km...) matkan töihin.

Ja töissähän se valloitti hetimiten kaikki. On niin hauskaa nähdä aikuisten miesten menevän polvilleen lepertelemään pikkukoiralle... niin, olen töissä miesvaltaisella alalla, selvennökseksi vaan.
Otin jopa kameran mukaan että saisin kuvia, mutta kuinka ollakaan, on senverran paljon napsittu kuvia, että akku olikin loppu, harmillista!

Terttua parempaa toimistokoiraa minulla ei ole mukana töissä ollutkaan! Mahtava! Se pureskeli luita, lötkötti rennosti huoneeni lattialla - välillä peiton päällä ja välillä pelkällä viileällä lattialla,  kävi moikkaamassa kaikki jääkaapilla kävijät ja tietenkin paheeni vuoksi joutui useita kertoja ulos kävelemään ja haistelemaan uuden paikan hajuja. Täytyy sanoa että Terttu kesti kuin mies :-)

Mutta nyt on tytteli ihan väsy, aika rankka päivähän se taisi olla vaikka mukavaa olikin!
Ymmärtääköhän Tepa nyt mun väsymystäni välillä työpäivän jälkeen kun on itse kokenut saman...? No, tuskin kuitenkaan.

Mutta kivaa meillä oli, minunkin muuten niin tavallinen tylsä työpäivä oli oikein piristävä Tertun ansiosta.

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Äitienpäivä

Tertun kanssa vietettiin ihan oikeaa äitienpäivää. Lötköttiin vierekkäin ja lepäiltiin. Syötiin hyvin ja ulkoiltiin. Tepa on myös äiti ja ansaitsi äitienpäivä-ruusun. Tyttäreni oli sen Tepalle hankkinut! Painovirhepaholainen oli tainnut vaan lipsahtaa lappuseen... :)

lauantai 8. toukokuuta 2010

Tavallista arkea

Wappu tuli ja meni, ihan tavallinen päivähän se oli.
Terttu on nyt hyvin tottunut suomalaiseen ilmastoon ja pihalla oleminen sateellakin onnistuu hyvin, hajut ne kiinnostaa niin paljon että tulkoot vaikka pikku-ukkoja taivaalta, niistä viis! :)

Edelleen jaksan ihmetellä miksi kukaan ei ole jo hakenut Terttua omaan kotiinsa kainalokanaseksi?? Terttu on niitä koiria joista kuvat eivät kerro oikeastaan paljoa mitään, se pitää tavata livenä niin siihen rakastuu! Mahtavahan se on, en viitsi toistella tässä aiempia kehuja, mutta päivä päivältä siitä muokkautuu aina vain mukavampi ja helpompi frouva. Niin, huomennahan me Tepan kanssa kuorsataan puolillepäivin kun on Äitienpäivä!! Muut saa passata meitä äitejä...

Laitan tähän muutaman kuvan, toisessa on kovia kokenut Tuhatjalkainen Hopon ja Tepan käsittelyssä, toisessa kuvassa Terttu kekseliäänä otti lelukorin nukkumapaikakseen ja oli ilmeisen tyytyväinen siihen, sillä uni maittoi siinä pitkään.