Edna löysi omansa

Niin se kaunistakin kauniimpi Ednuska lähti omaan kotiinsa perjantaina. Kyllä se likka aavisteli jotakin, kun kiersi uusia valjaita ku kissa kuumaa puuroa... Katsoin keittiön ikkunasta kyynel silmässä kun Edna epävarmoin mutta uteliain askelin kulki kohti autoa, jossa sitä odottivat isosisko sekä -veli; mustikkeja molemat :)
Hyvin siellä on mennyt, kuinkas muutenkaan... Paljon ihania asioita Ednalle elämäänsä, muistelen sinua lämmöllä.
Tulit, koskit sydäntäni ja lähdit.

Kuvia

Ilta oli eilen sen verran viileä, että koirat päättivät ottaa ilon irti metsässä.
Seuraavaksi pläjäys Donnan ja Ednan puuhista, kuvia tuli otettua varmastikin 100, mutta muissa kuin näissä kuvissa, oli vain mustaa viivaa tai söheröä kun likat pistivät menemään täysillä!
Ja kuvat:

Yhteinen kaivuuprojekti

Huokaillaan

 Ei tästä huokausten määrästä taida tulla loppua.

Ollaan tehty Ednan kanssa kaksistaan aika pitkiä lenkkejä, eikä se kisko remmissä, ei. Ja jos sillee sattuu vahingossa käymään kun tulee joku ihan mahtava tuoksu, niin äkkiä likka ottaa katsekontaktin ja seisahtuu kun remmi kiristyy. Huoh. Kauniisti ohitellaan ihmiset ja toiset koirat, suurta mielenkiintoa kuitenkin osoittaen, mutta kauniisti ja on hyvin ohjailtavissa. Huoh vaan.

Ihanasti se on oppinut koirien ruokajärjestyksen; ensin saa ääreishidas Buddy, sitten Donna ja Hopo yht´aikaa ja senjälkeen on Ednan vuoro. Tyttö istahtaa odottamaan kippoaan. Huoh.
Samoin kun lähdetään ulos, Edna istuu kauniisti odottamaan pukemista ja takaisin tultaessa myös valjaiden riisumista. Kun lähden ulos muiden koirien kanssa (ensin yleensä kulkee Donna ja Edna, sen jälkeen toinen setti Buddy ja Hopo) Edna saattaa hetken kiukutella oven takana mutta hyvin pian tyytyy kohtaloonsa.

Samoin kun ollaan harjoiteltu yksinolemista, hetken saattaa kuulua vinkumista, mutta sitten hiljenee.

Rutiinit on myös Ednan mieleen, tietää milloin ollaan menossa nukkumaan ja aina ensin yrittää mun puolelle sänkyä jotta sen siitä hätistän nätisti pois. Siirtyy sitten huokaillen lattialle peiton päälle sängyn viereen :) Aamulla onkin sitten iloinen ja hyvin levännyt kaunotar antamassa suukkoja ihan tukehtumiseen saakka!

Hyvin on likka rentoutunut ja osaa rauhoittua pötköttelemään, alun touhotukset on aika kivasti jo ohi. Kissa saa kulkea ja houkutella leikkimään, jos Ednaa ei huvita, niin se kääntää päänsä ja jatkaa rankkaa ajatustyötä.

Muutama rento kuva, Edna tykkää kaikkein eniten tuosta nyt korvattomasta kisulelustaan :)

Kisun kanssa

Kisu kainalossa :)

Täydellinen

Smile!

Olen pitkästä aikaa aivan sanaton!
Kuinka tuollainen harvinainen musta helmi on voinut lojua tarhalla kenenkään sitä nappaamatta??!!
En kertakaikkiaan ymmärrä... Pelkään, että blogista tulee todella tylsä, sillä tulen toistamaan sanoja: täydellinen, ihana, kaunis, upea... :)
Toiset koirat, KYLLÄ. Kissat, KYLLÄ, lapset ja miehet KYLLÄ. sisäsiisti KYLLÄ, remmikävely TÄYDELLINEN, miellyttämisen haluinen KYLLÄ. leikkisä KYLLÄ mutta hyvin hallitusti. rohkea ja reipas, KYLLÄ!!
En tajua. Huokailen vain, muuta en juuri tällä hetkellä osaa tehdä.
Katsokaa siis silläaikaa kuvia...

<3

Suihkun jälkeen pehmeä peti..

Halikoira, tulee hakemaan halauksen silloin kun tuntuu että sellaista tarvitaan!

EDNA

Näin, 29.-30.7.2011 välisenä yönä saapui kotihoidokki Edna.
Lisää juttua ja hirmusti kuvia tulossa ihan lähiaikoina jo!!

Pumpulipallo

Rentona jo ensimmäisenä aamuna!

Pian on taas päivityksiin aihetta :)

Saapas näkee, mitä tässä aletaan päivittelemään heinäkuun lopun aikoihin... Jännityksessä pidetään nyt sekä minua että lukijoita!!  ;)

Bisse löysi Oman Kotinsa

Niin siinä sitten kävi, Bisse lähti perjantai-iltana omaan kotiinsa!! Niin lähti rinta rottingilla ja häntä pystyssä, sekös tietenkin kirvoitti hoitomammalle tipan linssiin, ihanaa luottamusta tulevaan on Bisse  ainakin täältä matkaansa saanut.
Toivon sydämeni pohjasta koko perheelle Onnea. Toivon myös, että kaikki sujuu hienosti. Nythän Bisse kotiutui tänne meille ja mukautui meidän arkeemme ja sääntöihimme, uudessa kodissa sen täytyy opetella uudet kuviot ja mukautua niihin. Kyllä siinä pieni Pistacho voi hetken olla hämillään, mutta reipas poika kun on, en usko sen kovin montaa päivää olevan kummissaan :)
Paljon paljon rakkautta ja terveisiä täältä hoitokodista lähettää myös Hra Hopo, Donna sekä Buddy, okei vähän tuo Elli-kisukin. Irina ei kommentoi ;-)

Eräänä päivänä matkalla hoitomamman töihin, eväät mukana

Näin reippaana lähdössä "töihin", samanlaisin reippain askelin Bisse lähti Omaan kotiinsa!

Alustavasti varattu

Näyttää hyvinkin todennäköiseltä, että Bisse on löytänyt itselleen ikioman kodin!
Lisää infoa kunhan asiat selviävät 100%:n varmuudella :)

Kaunis...!

Hymypoika

Ihan nopea päivitys... Voiko enää ihanammin kukaan ottaa väsyneenä töistä palaavaa ihmistään vastaan kuin Bisse tänään...! Olen ennenkin huomannut että ihan kuin Bisse hymyilisi. Mutta tänään se antoi oikean Pepsodent hymyn. Hauskan näköinen: makasi lattialla sammakkona häntä pystyssä heiluen ja näytti koko yläpurukalustonsa, eli ihan oikeasti se hymyili... Ihan veteläksi meinas polvet mennä.
Ihana ihana Pistachio <3

Muutama kuvatus

Kuvista saa käsityksen että Bisse on ihan möllikkä. Se ei oikein tiedä miten tulisi suhtautua kun tähtäillään kameralla. Siksipä kaikki kuvat näyttävät olevan samanlaisia... Nuorisonikaan ei ole innokkaasti tullut kuvausavuksi kun ollaan ulkona, joten niitä kuvia ei juurikaan ole tarjolla. En viitsi ottaa itse kuvia remmin toisesta päästä, tietäähän se mitä siihen kuvaan sitten tulisi! :)
Mutta muutama otos ja toteamus että kaikki hyvin, entiseen malliin mennään.

Pojat :)

Korvat ne vaan aina jaksaa viihdyttää!

Juuri kun ajattelin että NYT se kuva leikkivästä Bissestä tulee, niin ei...

Leikkiä näkyvillä

Lihapullan voimaa...!

Pieni tauko on blogin kirjoittelussa johtuen siitä, että täällä ei mitään kummallista ole tapahtunut, elellään vaan ja oleillaan. Tavallista koiran elämää siis.

Bissessä on alkanut näkymään hieman leikkisyyttäkin, innostuu hetkeksi leikkimään Donnan tai Hopon kanssa. Elli-kissan kanssa ne on lähentyneet, Ellin hepulit ei saa enää Bisseä kiihtymään takaa-ajoon, ja sepäs Elliä harmittaakin. Jopa siinä määrin, että hepuleissaan sen on ihan pakko välillä "hyökätä" Bissen kaulaan leikkimielisesti. Bisse ei siitä ole moksiskaan!

Irina-kisu sensijaan aiheuttaa Bissessä jotakin omituista. Eilen illalla Irina nukkui sängylläni ja menin sitä siihen silittelemään ja Bisse tuli myös. Bisse alkoi nuuskimaan Irinan selkää hyvin voimakkaasti, puski kirsuansa Irinan karvojen joukkoon, samoin Irinan korvat saivat samanlaisen nuuskuttelun osakseen. En ole moista ennen nähnyt, enkä tosiaan osaa tulkita oliko se hyvä vai huono juttu.

Bisse on edelleen innokas  ulkoilija ja nyt huomaa että itsevarmuus on jo hieman kohonnut. Bisse ei itse ole tähän mennessä aloittanut rähinää, mutta jos toinen koira rähisee, niin kyllä meidän poitsu siihen vastaa. Tosin sen saa kyllä melko helposti huijattua tekemään jotakin kivaa räyskimisen sijaan.

Koska tässä ei nyt kovin paljon ole mitään erityistä kerrottavaa, päivitän blogia taas jonkun päivän päästä, jos ei muuten, niin kuvapläjäyksellä :)

Hyvä asento :)

PS3 pelaajan henkilökohtainen avustaja

Koiran elämää

Arki on suljahtanut uomiinsa eikä ole paljoakaan raportoitavaa. Bisse on oppinut kotikoiran perushommat ja nauttii rutiineista. Iloisimmillaan näen sen aamulla kun herätään, ollaan lähdössä ulos tai kun se huomaa että NYT on ruoka-aika :) Silloin voi ihan hillitysti villiintyä.

Haukkumista ei juurikaan kuule sillä Bisse ei turhia ääntään käytä. Silloin kun tulen kotiin, se on Bissen mielestä vaan niin kiva juttu, että silloin yleensä pääsee haukku! Ja se haukku onkin kova ja terävä, terrierimäinen.
Eli mitä todennäköisimmin se ei hauku täällä työpäivien aikana.

Lelujen päälle Bisse ei oikein ymmärrä, mutta muiden koirien rakastamat wc-paperipahvirullat kelpaa myös sille. Niitä se natustelee tohkeissaan. Ja puruluut on mieleisiä. Kaikki nämä voivat syödä luita yht'aikaa ilman riitoja. Bisse kyllä pärisee jos joku tulee liian lähellä hänen aarrettaan, mutta se on mielestäni ihan ok, sillä omat koirani tekevät samoin mutta uskovat kun niille murahdetaan.

Puruluu on kiva ajanviete

Mutta arki rullaa tasaisesti kun ei mitään maata mullistavaa ole tapahtunut. Eli hyvin menee, mutta menkööt!!

Korvat...

Mä vaan katon ku Hopo leikkii, mut huomaa mun korvat...

Voi niitä korvia!

Bissellä on ihan mahtavan ilmeikkäät korvat!!
Joskus ne on Dumbomaisesti pystyssä, toisinaan ihan tiukasti otsaa pitkin suunta eteenpäin. Silloin kun Bisse on oikein iloinen, niin korvat menevät suloisesti hörölleen!

Hörötystä :)

Ja mitä iloisempi poika, sen vähemmän näkyy korvanlehtiä.

Ulkoilut sujuu mallikkaasti, Bisse ei todellakaan kisko remmissä yhtään, vaan kulkee ainakin minun tyyliini sopivasti hivenen edellä mutta remmi on lähes kokoajan löysällä.

Ruokailut on myös rauhallinen tilanne, kissakin voi makoilla lähistöllä ilman että ruokarauha häiriintyisi. Bisse ottaa ruokailutilanteista kaiken irti, ei stressaa ei...

Aamupuurolla

Aloitin eilen Axilur-kuurin, tabletit suljahti lihapullan sisällä helposti, toki asian teki jännittäväksi kun muut lauman jäsenet odottivat omia lihapulliaan. Pakkohan se on nopeasti nielaista kun saa sellaisen herkun joita muut istuu rivissä jonottamassa :) Helppo nakki!

Eilen Buddy päätti kokeilla josko uusi tulokas  haluaisi leikkiä ja lähti villinä kohti Bisseä. Jäin katselemaan miten tässä oikein käy, kun koirat yleensä pelkää Buddyä. Kyllä Bissekin mieluummin kiertää Buddyn jos samalle väylälle osuvat. Mut nyt oli niin villi olo, että Bisse sai semmoisenkin hepulin että juoksi ympäri huushollia kömpelö bulldoggi perässään eikä ollenkaan näyttänyt panikoivan vaan nauttivan irrottelusta. No ei sitä kauaa kestänyt, mutta alkuhan se on tämäkin.

Bisse tuntuu olevan aika epävarma itsestään ja olotilastaan, mutta eihän se ole täällä montaa päivää vielä ollutkaan. Kyllä se siitä :)

Tässä vielä kuva joka on hyvin hyvin perus-Bisseä!

Perusilme

Ja näin sitä osataan myös rellottaa parvekkeen matolla!!

Super Bisse

Reipas, herkkä mutta hieman vakava

No niin,
nyt on nukuttu suurimmat  univelat pois ja Bissellä oli aamutuimaan jo hyvät virtaset päällänsä!
Aloitteli leikinvirittelyä Donnan kanssa, mutta hiukan itsekin taisi säikähtää omaa hyvää oloaan ja vetäytyi takaisin cooliin kuoreensa.

Sisäsiisti poika on, ruoka maistuu ja masu on ollut kunnossa. Eli perusasiat OK.
Voin syöttää koko neljän koiran lauman samassa tilassa yhtaikaisesti, ruoasta ei tule turinoita. Bisse ei mene muiden kipoille härkkimään vaan odottelee kunnes kipon haltija siirtyy kylläisenä syrjään. Eipä noihin kippoihin keneltäkään muulta koskaan mitään jää paitsi Hopolta.

Sivuprofiilia

Kissojen kanssa tehdään vielä hommia, Bisse taitaa enemmänkin pelätä niitä. Mutta ihan näinkin nopeasti se on oivaltanut ettei räksääminen kissoille ole mielestäni kiva juttu laisinkaan, ja tämän päivän aikana todella hienosti tyytynyt vain ohittamaan kissat eikä jää niiden kanssa kilpaa tuijottelemaan.
Eli uskon että se on tulevaisuudessa sinut kissojen kanssa :)

Hyvin reipas lenkkeilijä se on, nenä vie milloin mihinkin. Vaikka vauhtia piisaakin, niin se ei kohtuuttoman kovaa kisko remmissä kuitenkaan. Harjoitus tekee mestarin...



Kyllä sen huomaa, että Bisse on ollut kotikoirana, se ei esim. tule pummaamaan kun joku syö, yleensä se on lötköttänyt jossain lähistöllä vaan katselemassa.

Ensi viikolla aletaan harjoittelemaan ihan tosissaan yksin olemista, mutta Bisse on kyllä aika itsenäinen kaveri enkä usko yksinjäämisen tuottavan sille ongelmia!

Meidän jengi kävelyllä

Odotan sitä päivää, jolloin sen silmistä katoaa huoli ja tilalle tulee puhdas ilo, elämän ilo!

Nyt ne sitten saapuivat!!

Veikeänä

No niin,
nyt se on yhdistyksen historiallinen hetki koettu, ja kaikki kotihoitolaiset ovat Suomessa kotihoitajien hellässä huomassa!
Vielä en paljoa uskalla Bissestä kertoilla, tämä päivä on mennyt väsyneissä merkeissä. Koirat saapuivat puolen yön jälkeen ja sitten tutustuminen uuteen paikkaan ja uusiin koiriin. Meni kyllä aika aamuyön tunneille ennenkuin kaikki nukahtivat.
Mutta hyvältä näyttää tähän mennessä, ei ole edes merkkipissaa tuolinjaloille ripsauttanut.
Laittelen lisää juttua tulemaan kunhan saadaan univelat kuitattua.
Kuvia sensijaan olen napsinut, tässä muutama otos iloksenne :)

 

Tutustumista

Pummauskorvat

Aika väsynyttä matkaajaa...