keskiviikko 3. elokuuta 2011

Huokaillaan

 Ei tästä huokausten määrästä taida tulla loppua.

Ollaan tehty Ednan kanssa kaksistaan aika pitkiä lenkkejä, eikä se kisko remmissä, ei. Ja jos sillee sattuu vahingossa käymään kun tulee joku ihan mahtava tuoksu, niin äkkiä likka ottaa katsekontaktin ja seisahtuu kun remmi kiristyy. Huoh. Kauniisti ohitellaan ihmiset ja toiset koirat, suurta mielenkiintoa kuitenkin osoittaen, mutta kauniisti ja on hyvin ohjailtavissa. Huoh vaan.

Ihanasti se on oppinut koirien ruokajärjestyksen; ensin saa ääreishidas Buddy, sitten Donna ja Hopo yht´aikaa ja senjälkeen on Ednan vuoro. Tyttö istahtaa odottamaan kippoaan. Huoh.
Samoin kun lähdetään ulos, Edna istuu kauniisti odottamaan pukemista ja takaisin tultaessa myös valjaiden riisumista. Kun lähden ulos muiden koirien kanssa (ensin yleensä kulkee Donna ja Edna, sen jälkeen toinen setti Buddy ja Hopo) Edna saattaa hetken kiukutella oven takana mutta hyvin pian tyytyy kohtaloonsa.

Samoin kun ollaan harjoiteltu yksinolemista, hetken saattaa kuulua vinkumista, mutta sitten hiljenee.

Rutiinit on myös Ednan mieleen, tietää milloin ollaan menossa nukkumaan ja aina ensin yrittää mun puolelle sänkyä jotta sen siitä hätistän nätisti pois. Siirtyy sitten huokaillen lattialle peiton päälle sängyn viereen :) Aamulla onkin sitten iloinen ja hyvin levännyt kaunotar antamassa suukkoja ihan tukehtumiseen saakka!

Hyvin on likka rentoutunut ja osaa rauhoittua pötköttelemään, alun touhotukset on aika kivasti jo ohi. Kissa saa kulkea ja houkutella leikkimään, jos Ednaa ei huvita, niin se kääntää päänsä ja jatkaa rankkaa ajatustyötä.

Muutama rento kuva, Edna tykkää kaikkein eniten tuosta nyt korvattomasta kisulelustaan :)

Kisun kanssa

Kisu kainalossa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti